Taantumuksellisuudellako laman kimppuun?
Sdp:n puheenjohtaja haluaa hallituksen selvittävän Kela-korvausten poistoa yksityislääkärillä käynneistä. Nämä rahat hän ohjaisi julkisen puolen hoitoon, kertoo Aamulehti 31.3.2009. Urpilainen kehottaa tutkimaan, millaisia vaikutuksia olisi sillä, jos julkinen valta tukisi julkisilla varoilla vain julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Sen rinnalla Suomessa olisi puhtaasti yksityinen terveydenhuoltojärjestelmä.
Oppositiojohtajan puhe on hämmästyttävän taantumuksellista ja täysin arjesta irrallaan. Julkinen hyvä, yksityinen paha. Todellisuudessa suuri osa aivan tavallisista suomalaisista lapsiperheistä käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä kautta saa nopeammin paremman ja asiantuntevamman avun ilman turhia jonottamisia, lasten huudattamista ja jäykästä hallinnollisesta byrokratiasta johtuvaa kiroilua.
Olisi toivottavaa, että nykyisessä kurjistuvassa kuntatalouden tilanteessa edes yritettäisiin nähdä metsä puilta. Kuntatalouden pelastus ei ole julkisen terveydenhuollon vahvistaminen. Julkisen vallan (valtio, kunnat) tehtävä on järjestää palvelut, ei tuottaa kaikkia itse. Rakenteita pitää kehittää 2010-luvulle eikä taantua 1960-luvulle. Ihmisille tulee taata vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Yksityiset palvelutuottajat sijoittuvat joustavasti kysynnän mukaan palveluja tarvitsevien lähelle. Tavalliset työläislapsiperheetkin ansaitsevat mahdollisuuden parempiin terveyspalveluihin kuin mitä kunnat tarjoavat. Julkisen vallan tehtävänä on tukea perheen valintoja. Sitä paitsi kuntien palkanmaksukyky ei parane sillä, että Kela-korvausten poisto ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon = työläislapsiperheiden taskusta kuntabyrokratiaan. Palkanmaksukyky perustuu tuottavuuden kasvuun.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Urpilainen kansanedustajan hoidetaan Mehiläisessä ilman kustannuskattoa. Toisekseen Urpilainen ei ota huomioon, miten köyhissä kunnissa ollaan tiukoilla siellä, missä ei ole sellaista määrää terveyspalveluita kuin Helsingissä tai Tampereella.
Urpilainen on tosiaan kasvatustieteiden maisteri, joka on löytänyt raha-automaattiyhdistyksen Mönkäreen vanhat paperit.
"Oppositiojohtajan puhe on hämmästyttävän taantumuksellista ja täysin arjesta irrallaan. Julkinen hyvä, yksityinen paha. Todellisuudessa suuri osa aivan tavallisista suomalaisista lapsiperheistä käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä kautta saa nopeammin paremman ja asiantuntevamman avun ilman turhia jonottamisia, lasten huudattamista ja jäykästä hallinnollisesta byrokratiasta johtuvaa kiroilua."
Mitä kitisemistä tässä on?
Jos kerran tulopuoli yksityisillä on kunnossa, mihin tarvitaan verorahoja?
Pohjoismaalaista kapitalismia puhtaimmillaan, "halutaan kehittää", mutta rahkeet ei riitä ilman apua.
Siinä vaiheessa kun 75% suomen asukkaista on alistettu yksityissairaanhoitoon, on hintataso aivan eriluokkaa kuin nyt, koska käytännössä kilpailua ei ole olemassa.
Samalla lainsäädännöllisesti sekä uusilla lääkepatenteillä kiristetään lääkkeiden hinnoissa viimeisetkin rahat kansalta.
Näin se vaan etenee sivistys ja "valinnanvapaus" pohjanperukoilla.
Sepille tiedoksi, että yksityiseltä sektorilta hankitun 20 minuutin yleislääkärivastaanoton Kela-korvausosuus on 10,80 eur. Julkisen sektorin tarjoama, pääsääntöisesti heikompitasoinen lääkäripalvelukäynti maksaa kunnalle 50-60 eur. Yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen tukeminen on kustannustasoltaan siis aivan eri luokkaa kuin julkisesti tuotetun jäykän tuotantorakenteen pakonomainen ylläpito. Onko siis taloudellisesti järkevää suunnata palveluja julkisesti tuotettavaksi? Kehityksen suuntaviivat ovat selvät. Kunnissa tulee käydä arvokeskustelut sen pohjalta mikä on välttämätöntä tuottaa itse ja mitkä voisivat olla palveluja joita hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta. Julkisen vallan roolina tulee olla jatkossa laadunvalvonta ja varmistaminen niissä palveluissa joita hankitaan ulkoa. Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan pohjautuva solidaarinen markkinatalous antaa oivan ponnistuspohjan näille pyrkimyksille. Siperia opettaa ja raha on tässä opetuksessa oiva konsultti.
"tiedoksi, että yksityiseltä sektorilta hankitun 20 minuutin yleislääkärivastaanoton Kela-korvausosuus on 10,80 eur. Julkisen sektorin tarjoama, pääsääntöisesti heikompitasoinen lääkäripalvelukäynti maksaa kunnalle 50-60 eur."
Voi että, on se helppoa kun sen osaa.
Tekeekö yksityislääkärit nyt alipalkattua työtä?
Suomen terveydenhuollosta löytyy paljon enemmän korjattavaa kuin tehoton kuntabyrokratia, jota täysyisi purkaa.
Pelkkä yksityistäminen ei ole onnen avain. Esim. USA:ssa terveydenhuolto on melko pitkälle yksityistetty. Kuitenkin terveydenhuolto on siellä aika tehotonta. USA:ssa terveydenhoitokulut/potilas ovat melkein kaksikertaa niin suuret kuin Suomessa. Siitä huolimatta siellä jää ihmisiä vaille sairaanhoitoa samalla tavalla kuin Suomessa.
Myös yksityiseen terveydenhoitoon voidaan lappaa rahaa ilman sen parempaa tulosta. Yksityislääkärien taskut ovat aivan yhtä pohjattomat kuin kuntabyrokraattien. Vielä on muistettava, että suurimmat yksityiset terveydenhoitoalan yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa.
Olemmeko niin eripuraisia, että mielummiin lähettäisimme verorahamme ulkomaille, kuin kehitttäisimme julkista terveydenhoitoamme?
Samaa mieltä Sakarin kanssa siitä, että pelkkä yksityistäminen ei tuo onnea. Palveluja tulisi kuitenkin yksityistää huomattavasti nykyistä enemmän. Kunnissa tulisi käydä kattava arvokeskustelu valtuuston tasolla siitä mitä palveluista kunkin kunnan tulisi tuottaa itse ja mitä voitaisiin hankkia ulkoa. Pienten kuntien kannattaisi enemmän liittoutua. Yhteishankintayhtiöt olisivat hyvä keino tehostaa palvelujen järjestämistä. Kunnille jää laadunvalvonta ja varmistaminen kaikissa palveluissa joita sen tulee kuntalain mukaan kuntalaisilleen järjestää.
Mitä tulee viimeiseen kysymykseen niin ihan samalla tavalla se yksityiselläkin työskentelevä henkilökunta maksaa veronsa Suomeen eikä yhteisöveron tuottokaan varmasti ole kunnille pahasta. Jos kunta arvioi, että hinnat ovat karkaamassa niin vaihdetaan tuottajaa. Eihän tässä monopoleja olla luomassa vaan avaamassa markkinoita. Tilaaja-tuottaja-mallille otollisimmat alueet ovat kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä, esim. täällä kehyskunnissa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 6 kommenttia