Hyvinvoivaan kuntaan kuuluu onnellinen lapsuus ja nuoruus Tulevaisuuden kunta panostaa sivistykseen, liikuntaan ja hyvinvointiin

Keravan lainatakauspolitiikkaa tulee arvioida uudelleen

Kuntavaalien lähestyessä nyt alkuvuodesta on käyty hyvää keskustelua lasten ja nuorten (vanhempienkin) harrastamisesta, Keravalla erityisesti harrastamisen vähäisyydestä. Keravalla on enemmän vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia kuin verrokkikunnissa. Liikuntasuositus jää toteutumatta jopa 48 prosentilla 20-54-vuotiaista keravalaisista (Keskiuusimaa 4.1.2017). Syitä tähän on monia. Nostan esiin vähän uudemman näkökulman, olosuhteet ja kaupungin harjoittaman politiikan.

Liikuntapaikkarakentamisissa kaupungin tulisi mielestäni muuttaa kategorisen kielteistä suhtautumistaan yksityisten ja ns. kolmannen sektorin (mm. urheiluseurat) lainojen takuisiin tilanteissa joissa hanke on hyvin valmisteltu ja suunniteltu. Kaupunki ei ole ottanut lainatakauksen riskiä aiemmin vastuulleen, vaan on mieluummin rakentanut hitaassa tahdissa itse ja kärsinyt harrastamattomuuden seurauksista. Kielteisen politiikan kärsijänä ovat olleet syrjäytyneet nuoret ja muut veronmaksajat. Keravalla mm. sosiaaliset toimeentulotukimenot ovat asukasta kohden laskettuna naapurikuntia korkeammat.

Naapurikunnista mm. Tuusula ja Järvenpää ovat mahdollistaneet lainatakuillaan yksityisiä liikuntapaikkahankkeita. Molemmissa kunnissa on Keravasta poiketen yksityisiä monitoimihalleja. Viimeisimpänä mittavasta lainatakauksestaan lähialueella ilmoitti Espoo, joka tiedotti 27.1. takaavansa 20 miljoonan euron lainan, jotta Matinkylään saadaan rakennettua uusi jääurheilukeskus.

Keravalla olisi hallitarvetta mm. salibandyyn, yleisurheiluun ja keilaamiseen, kaikkia ikäryhmiä liikuttaviin hankkeisiin. Kurkelan uuden yhtenäiskoulun liikuntasali paikkaa lähes kaikkien lajien potemaa hallipulaa onneksemme jossain määrin. Koulu liikuntasaleineen on meidän veronmaksajien rahoilla toteutettu.

 

Samuli Myllyharju

Kokoomuksen työ- ja elinkeinopolitiikan verkoston puheenjohtaja

Kerava

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit ()

Risto Salonen

Jos Keravan päättäjät (so. Kokoomus ja Demarit) olisivat päättäneet jo 10 vuotta sitten kaupungin keskustan oikeasta kehittämisestä, ei tällaista tarvitsisi edes pohtia.

Miten esim. pääkaupunkiseudulla logistisesti parhaimmalla paikalla sijaitsevan kaupungin kävelykatu (Suomen ensimmäinen) on ollut kirpputorien ja tyhjien liiketilojen täyttämä. Kävelykatu alkaa ja päättyy tyhjään liiketaloon, kiitos S-ja K-kaupan. Missä vastaavassa kaupungissa kaupungintaloa vastapäätä on kirpputori.

Aiemmin dynaaminen kaupunki jymähti paikalleen jopa taantui esim. Järvenpäähän verraten.

Toimituksen poiminnat